Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on julkaissut tuoreen katsauksen Sosiaalinen media ja digitaalinen arki – Lapset, nuoret ja perheet muutoksen keskellä. Julkaisu käsittelee aikamme ilmiöitä, kuten somea, algoritmeja ja sitä, kuinka syvälle digitaalisuus ulottuu lasten, nuorten ja perheiden arkeen.

Tuore Nuorisobarometri kertoo nuorten tulevaisuususkon heikentyneen. Some voi olla paikka, jossa saa oman äänen kuuluviin, kokee yhteisöllisyyttä ja siellä kaveritkin ovat. Mutta mikä on tämän kaiken hinta? Yhteisöllisyys voi hetkessä muuttua yksinäisyydeksi, ulkopuolelle jäämiseksi, paineeksi, vertailuksi ja riittämättömyyden tunteiksi. Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja ja vahvempaa vastuunkantoa niin päättäjiltä, palveluilta kuin meiltä vanhemmiltakin.

Somen ja kasvaneen ruutuajan negatiivisista vaikutuksista on paljon tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen 8-vuotisessa yhteistyötutkimuksessa selvisi, että runsas ruutuaika ja mobiililaitteiden käyttö lisäävät nuorten stressi- ja masennusoireita.

Tilanteeseen on onneksi jo alettu reagoida. Suomessa on käynnissä selvitys sosiaalisen median ikärajoista ja Euroopan parlamentti esittää yhteistä 16 vuoden ikärajaa somelle. Tuore perusopetuslain muutos kieltää oppilailta mobiililaitteiden käytön kouluissa oppituntien aikana ja mahdollistaa laitteiden käytön rajoittamisen myös muuna kouluaikana. Liikehdintä kertoo, että huoli lasten ja nuorten digitaalisesta arjesta on yhteinen.

Kangasniemen yläkoulu kielsi kännykät jo elokuussa 2024, minkä jälkeen koulun yleinen ilmapiiri on parantunut, kiusaaminen vähentynyt ja yhteisöllisyys lisääntynyt. Hämeenkyrön alakouluissa puhelimet pysyvät repuissa koko päivän, mutta yläkoululla kännykkä on lupa kaivaa esiin välituntien ajaksi. Tuoreen tutkimustiedon ja jo saatujen kokemusten valossa yläkoulunkin linjausta olisi syytä tarkastaa pikimmiten.

Vanhempina – lainsäätäjänä ja viestinnän ammattilaisena – olemme kuvitelleet tietävämme lastemme digiarjesta edes jotakin. Valiokunnan julkaisutilaisuudessa saimme kuitenkin kuulla suositun, omien lastemmekin käyttämän pelisovelluksen olevan paikka, missä kaikista nuorimmat lapset ovat joutuneet rikoksen uhriksi. Pelästyimme! Alustojen nykyiset turvatoimet eivät riitä, vai onko niitä edes? Tunnemme vastuumme vanhempina, mutta emme voineet kuvitellakaan, että kyseinen sovellus olisi vaarallinen paikka.

Vaikka julkisen vallan kautta pystytäänkin jonkin verran vaikuttamaan lasten ja nuorten mobiilikäyttöön, on asiassa suuri vastuu meillä vanhemmilla. Tarvitsemmekin toimia yhtä aikaa monella tasolla: parempaa sääntelyä, vahvempaa alustavastuuta, mutta myös arjen tukea ja tietoa perheille, ketään syyllistämättä.

Lotta Hamari kansanedustaja (sd.) & Carl Willandt kunnanvaltuutettu (kok.)

Kirjoitus on alunperin julkaistu UutisOiva-lehden mielipidepalstalla joulukuussa 2025.